Suvun tapahtumia
- Sukutapaaminen Kosken 19.7.2025
- Työryhmän kokous Koskenkorvan Trahteerissa 7.7.2019
- Sukutapaaminen Ilmajoella 7.7.2019
- Työryhmän kokous Ilmajoella Kestikartanossa 13.8.2017
- Sukutapaaminen Ilmajoella 13.8.2017
- Sukutapaaminen Ilmajoella 14.6.2015
- Työryhmän kokous Ilmajoella Yli-Lauroselassa 5.7.2014
- Kesäretki suvun esi-isien asuinsijoille 15.7.2012
- Työryhmän kokous Ilmajoella 10.9.2011
- Ensimmäinen Sukulehti ilmestyi jouluksi 2010.
- Suvun kotisivut avattiin osoitteessa www.kankaansuku.com 30.9.2010.
- Työryhmä piti kokouksensa Ilmajoella 20.6.2010.
- Suku nimitti kolmannessa tapaamisessa työryhmän laatimaan suvun toimintasuunnitelman.
- Sukukirja julkistettiin kolmannessa tapaamisessa Sudenkylän Kankaalla.
- Kolmas tapaaminen järjestettiin vuonna 2009. Paikalla oli lähes 100 suvun jäsentä.
- Serkut tapasivat Pojanluomankylän Seuralassa vuonna 2006.
- Kankaan suvun ensimmäinen tapaaminen järjestettiin vuonna 1984.
Kankaan suvun sukutapaaminen 7.7.2019
Kaikkiaan 44 sukumme jäsentä kokoontui Ilmajoelle sukutapaamisen merkeissä 7.7.2019. Päivä alkoi kukkatervehdysten viennillä Ilmajoen hautausmaalle. Paikalla oli Ilmajoen oppaista Jussi Rintasalo, joka esitteli ilmajokisten maatalouden mahtimiehien hautamuistomerkkejä. Tämän jälkeen siirryttiin Koskenkorvan Trahteeriin, johon isäntäväki oli valmistellut oivan tapaamismiljöön. Jorman avaussanojen ja Paavon sukututkimusesityksen jälkeen nautittiin runsaan pitopöydän antimista. Talon vanha isäntä esitelmöi vuoden 1918 tapahtumista ilmajokisten näkökulmasta. Arpojen myynnillä saatiin mukavasti kartutettua suvun yhteistä kassaa. Mansikkakakun ja kahvien saattelemina lähdettiin kotimatkalle ja monella suulla todettiin, että viimeistään parin vuoden kuluttua nähdään uudelleen!
Kankaan suvun sukutapaaminen 13.8.2017
Suomen 100-vuotisjuhlavuoden merkeissä kokoontui 42 suvun jäsentä viettämään sukutapaamista Ilmajoelle sunnuntaina 13.8.2017. Tapaamisella halusimme kunniottaa esivanhempiemme ja vanhempiemme muistoa ja samalla osoittaa kiitollisuutta heidän työtään kohtaan.
Päivä alkoi osallistumisella ehtoollismessuun Ilmajoen kirkossa, jossa liturgina toimi Risto-Pekka Alhainen ja saarnasi Asko Kantola. Messun jälkeen veimme kukkatervehdykset Ilmajoen kirkkomaalle Maria ja Juho Kankaan, Hanna ja Heikki Kankaan, Aili ja Feeli Kankaan, Aili Pakkalan, Alli ja Samppa Kankaan sekä Elma ja Kalle Kankaan haudoille. Lauloimme yhteisesti virret Mä elän laupeudesta ja Päivä vain ja hetki kerrallansa. Paavo Kangas ja Tiina Heikkilä laskivat sinivalkoiset kukkakimput haudoille. Jorma Kangas piti puheen Kankaan mumman ja paapan haudalla ja muutenkin muistelimme näitä poisnukkuneita esivanhempiamme.
Haudoilta siirryimme Ilmajoen Kestikartanoon, jossa kuultin aluksi Jorman tervehdyssanat. Päivi Nylund Kestikartanolta esitteli meille talon mielenkiintoista historiaa. Juhani Kangas oli koostanut DVD-esityksen, jossa oli valokuvia mm. Arto Kankaan hautajaistilaisuudesta Sodankylästä. Maittavan lounaan söimme noutopöydästä ja viimeistään kahviin päästessä tuvan täytti iloinen puheensorina, kun sukulaiset pitkästä aikaa "rookasivat toisensa".
Ohjelman lomassa pääsivät kaikki halukkaat laulamaan yhteislauluja, mm. Tämä taivas, tämä maa, Kultainen nuoruus, Sininen ja Valkoinen ja Sillanpään marssilaulu, johon Paavo oli löytänyt isänsä Kallen omakätisesti muistiin kirjoittamat sanat. Tarja Kangas esitti Eero-Antti Kuittisen säestämänä koskettavan laulun Pieni tytön tylleröinen. Matti Puska sai ilmeet vakaviksi kauniilla kappaleella Taistelija. Eero-Antti ja Matti ilahduttivat meitä yhteislaulujen piano- ja kitarasäestyksellä.
Paavo esitteli kuulumisia sukututkimuksen parista. Läpi käytiin suvun vastasyntyneet ja poisnukkuneet jäsenet sekä pyöreiden vuosien täyttäjät. Paavo kertoi myös säveltäjä ja muusikko Oskar Merikannon yhteydestä Kankaan sukuun. Sisarukset Eeva ja Paavo muistelivat elävästi Kankaan mummaa ja paappaa ja Eevan lapsuuden aikaisia muistoja Sudenkylästä ja Alajoelta. Arpajaisetkin pidimme, onnettarena toimi Matias Kangas. Pääpalkintona olleen Jenni Haukion runoteoksen "Katso pohjoista taivasta" voitti Raija Lehtinen.
Tilaisuus huipentui Jorman pitämään juhlapuheeseen: "Sukupolvet Suomea rakentamassa", jossa hän toi esiin seikkaperäisesti eri sukupolvien roolia isänmaamme monissa vaiheissa. Ennen kotiinlähtöä kajautimme vielä komeasti Vaasan marssin.
Urheilusaavutus Riikka Kankaan johdolla!
Suomen joukkue sijoittui viidenneksi rytmisen voimistelun EM-kilpailun keila-vannefinaalissa Israelissa 19.6.2016. Joukkue teki ennätyspisteensä. Saavutus on paras suomalaisille kautta aikojen. Sama joukkue jäi keväällä 0,5 pisteen päähän olympiapaikasta! Kiinnostavaa meille on se, että joukkueen innokkaana kapteenina on toiminut Riikka Kangas, joka asuu Järvenpäässä. Riikan vanhemmat ovat Jarmo ja Minna Kangas. Onnittelut!
Toivomme, että tälle palstalle lähetetään tietoja muistakin Kankaan suvun urheilusaavutuksista. Olemmehan urheilukansaa!
Äitienpäivänkunniamerkki Liisa Kankaalle
Liisa Kangas, os. Tynjälä Ilmajoen Rengonkylästä on saanut hienon huomionosoituksen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt hänelle arvostetun Äitienpäivänkunniamerkin. Me kaikki, jotka tunnemme Liisan, tiedämme, että hän on mitalinsa ansainnut. Riemuitsemme yhdessä Liisan menestyksestä!
Ilmajoki-lehdessä 7.5. olleen kirjoituksen mukaan mitalin myöntämisen perusteluissa mainitaan muun muassa: " Liisa on kouluttanut koko kyläyhteisön hyväksymään erilaisuuden ottamalla (kehitysvammaisen) tyttärensä mukaan tapahtumiin ja samalla antanut meille muille suunnattomasti voimaa kohdata ja murtaa ennakkoluuloja. Hän on rohkea ihminen, joka tekee työtä sydämestään." Miten paljon toivommekaan, että tällaisia ihmisiä olisi enemmän keskuudessamme!
Äitienpäivänkunniamerkki on äitienpäivänä annettava Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan mitali kultaristein. Se on myönnetty vuodesta 1946 saakka, ja sen myöntäjänä on Tasavallan presidentti ritarikuntien esityksestä. Tasavallan presidentti itse luovuttaa ansiomerkit äitienpäivänä Helsingissä valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolnassa. Tänä vuonna tämän tunnustuksen merkittävästä työstä kasvattajana sai 35 äitiä.
Näissä iloisissa tunnelmissa onnittelemme kaikkia äitejä ja muistelemme kiitollisuudella poisnukkuneita äitejämme ja esiäitejämme.
Haaste kaikille
Kotisivut ovat olleet käytössä kaksi vuotta ja ne ovat saaneet yllättävänkin paljon lukijoita eli yli 12 000 käyntiä kahdessa vuodessa. Jotta sivut pysyisivät kiinnostavina, niiden pitää tarjota jatkuvasti uutta nähtävää ja luettavaa. Me kotisivujen ylläpitäjät haastamme kaikki kotisivuilla vierailevat kirjoittamaan juttuja aiheesta "Paras muistoni lapsuuteni ajalta". Tällaiset muistelmat voivat kuvata jotakin arvokasta menneestä ajasta, joka saattaa olla häviämässä. Lähetä tarinasi joko Sadulle tai Jormalle.
Onnistunut sukuretki 15.7.2012
Yli 50 Kankaan suvun jäsentä osallistui sukuretkeen esi-isiensä asuinsijoille 15.7.2012. Matka alkoi Koskenkorvan Trahteerista, jossa nautittiin maittava lounas ja kuultiin Martti-isännän jutustelua mm. Koskenkorvan viinatehtaan historiasta. Sitten ahtauduttiin bussiin ja matka eteni suunnitelmien mukaan Kurikkaan, Kauhajoelle, Jalsjärvelle ja takaisin Ilmajoelle Tuomikylän ja Alajoen kautta. Etelä-Pohjanmaan historia palautettiin mieliin matkan aikana. Teimme kunniakäynnin Juho ja Maria Kankaan haudalle ja melkein suunnitelmien mukaan palattiin Trahteeriin noin klo 18.30. Sää suosi matkaa ja sen aikana moni sai tutustua aivan uusiin maisemiin ja asioihin. Sai sellaisen vaikutelman, että matka onnistui ja sukulaiset olivat tyytyväisiä tapaamiseen. Luultavasti seuraava tapaaminen on kolmen vuoden kuluttua, mutta siitä työryhmä kertoo myöhemmin näillä sivuilla.
Juhani ja tyttärensä Irma ottivat paljon valokuvia matkan aikana ja niitä löytyy Kuva-albumista. Lisäksi Juhanin kautta voi hankkia oivallisen DVD-koosteen sukuretkestä.
Vihittyjä
Elina Kangas ja Juha Niemelä vihitty 18.6.2016
Riku ja Henna-Maija (os. Välimäki) Ala-Koskela vihitty 30.9.2017 Seinäjoella (Rikun äiti Tiina Ala-Koskela os. Kangas)
Onnittelut!
Merkkipäiviä vuonna 2022
Vuonna 2022 merkkipäiviään (vähintään 50 vuotta!) viettävät seuraavat suvun jäsenet:
95 vuotta:
Kangas Eeva
85 vuotta:
Kangas Esko
Kangas o.s. Orpana Asta
Kivisaari o.s. Kangas Kerttu
Lehtinen o.s. Kangas Raija
75 vuotta:
Kangas Antti
Kangas o.s. Luoma Salme
Kuivamäki Mauri
Kuivamäki o.s. Kangas Pirjo
Laitamäki Jorma
70 vuotta:
Kangas Unto
Laine-Kangas o.s. Laine Tuulikki
65 vuotta:
Kivisaari Esa
Kivisaari o.s. Cucksey Gail
Niemistö o.s. Kangas Merja
Pakkala o.s. Tuoreslampi Inkeri
Pakkastie o.s. Puska Päivikki
Spehar Miroslav
60 vuotta:
Berg Helena
Heikkilä Osmo
Kangas o.s. Kujanpää Jaana
Kipinäinen o.s. Niemelä Tiina
Kivisaari Kai
Kuusisto Jukka
Lehtola o.s. Kangas Hannele
Rantala Petri
55 vuotta:
Berg o.s. Svetec Ann-Marie
Kangas o.s. Visuri Anne
Kangas Pekka
Kangas Tarja
Lehtola o.s. Koivusalo Johanna
Lehtola Timo
Martikainen Eero
Niemelä Jyrki
Pakkala Jari
Välkkilä Erkki
50 vuotta:
Barabas John
Hannula-Jouppi o.s. Hannula Katariina
Kangas Arto
Kujansivu Toni
Leclint Thomas
Mansikkamäki Marko-Mikael
Puhakka Teemu
Soininen o.s. Kangas Ulla-Maija
Parhaat onnittelut!
Uutisia
Ilmajoki-lehti julkaisi 12.10.2010 erityisen Yrittäjä-numeron. Siinä esitellään kahden sukulaisemme mukavasti menestyvää yritystä: Matti Puskan Puska Crew OY toimii metallialalla ja Hannu Kankaan LVI-Asennus Kangas Oy LVI-alalla. Matin liikeidea valittiin Vuoden Uusyritykseksi Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2004. Matti on Aarne ja Toini Puskan poika ja Hannu Jussi ja Helli Kankaan poika. Onnea ja menestystä molemmille!
*********
Työryhmä on saanut valmiiksi ensimmäisen Kankaan suvun Sukulehden. Sen paperiversio lähetetään jouluksi 2010 niille, joilla ei ole Internet-yhteyttä. Lehti lähetetään sähköisessä muodossa kaikille, joiden sähköpostiosoite on tiedossa.
*********
Jorma Jaakko Laitamäelle on myönnetty Valkoisen Ruusun mitali 6.12.2010. Jorma on työskennellyt yli 40 vuotta Atrialla lihanleikkaajana. Onnittelut!
Ilmajoki-lehden numerossa 17.2.2011 oli mukava uutinen: Tarja Kangas Pojanluomankylästä on valittu Ylimmäksi ystäväksi. Valinnan ovat tehneet Ilmajoen Kehitysvammaisten Tuki ry ja sen stipendirahasto. Valinnan tehneet pitävät Tarjaa todellisena ystävänä, joka ei valitse ystäviään - kaikki ovat hänen ystäviään ja hän on ystävä kaikille. Tarja työskentelee kouluapulaisena Niittyvillan erityiskoulussa Seinäjoella. Me, jotka tunnemme sydämmellisen Tarjan, tiedämme, että valinta osui oikeaan ihmiseen. Muistamme Tarjan hienot lauluesitykset sukujuhlillamme. Nyt suvussamme on kaksi Superystävää, sillä "Kanaatan" Mattia sanottiin myös kaikkien ystäväksi.
Parhaat onnittelut Tarjalle!
*******
Työryhmä päätti kokouksessaan 10.9.2011, että järjestämme retken esi-isiemme asuinsijoille sunnuntaina 15.7.2012, jos kiinnostusta ilmenee. Tehdyn alustavan suunnitelman mukaan matka alkaa Koskenkorvan Trahteerista, jossa tarjoillaan lounas klo 12. Sen jälkeen kiertoajelu bussilla suuntautuu Kurikkaan, Kauhajoelle, Jalasjärvelle ja takaisin Ilmajoelle, jossa matka päättyy kahvitarjoiluun Trahteerissa. Työryhmä valmistelee esittelymateriaalia ja bussissa kerrotaan lisää kohteista. Matka kestänee 4-5 tuntia. Jos matkalaiset sopivat yhteen bussiin, bussikustannukset maksetaan suvun tilillä olevista varoista. Omakustanteinen ruokailu tulee maksamaan noin 25 euroa. Ilmoittautumiset retkelle tulisi tehdä 31.5.2012 mennessä. Lisää tietoa retkestä tulee näille sivuille myöhemmin. Merkitkää ajankohta allakkaanne jo nyt!
******'**
Apteekkari Leena Äystö on palkittu Karhunkynsillä Lapuan Yrittäjien juhlassa. Palkinto annetaan henkilölle, joka on osoittanut työssään erityistä luovuutta ja vaikuttanut kaupungin kehittämiseen.
Parhaat onnittelut Leenalle!
********
Diplomi-insinööri Timo Ikonen (Reetta Äystön aviomies) on väitellyt tohtoriksi 8.6.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa teoreettisen ja laskennallisen fysiikan alalta. Väitöskirjassa "Dynamics of Escape and Translocation of Biopolymers" (suomeksi: Biopolymeerien pako- ja translokaatiodynamiikka) tutkittiin teoreettisin ja laskennallisin menetelmin biopolymeerien dynamiikkaa termisten fluktuaatioiden tai ulkoisen voiman ajamissa prosesseissa. Erityistapauksena tutkittiin ns. ajettua polymeeritranslokaatiota, jonka kuvaamiseksi kehitettiin skaalausteoriaan ja epätasapainodynamiikkaan pohjautuva teoreettinen malli.
Onnittelemme tuoretta tohtoria!
*********
Tasavallan presidentti on myöntänyt Unto Kankaalle talousneuvoksen arvonimen 25.5.2012.
Tasavallan presidentti on myöntänyt Juhani Kankaalle Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitalin kultaristein 25.5.2012.
Parhaat onnittelut!
********
Sukuretken ohjelma 15.7.2012
Klo 12: Lounas Koskenkorvan Trahteerissa
Omakustanteinen lounas nautitaan Koskenkorvan Trahteerissa klo 12 alkaen. Lounas maksaa noin 25 euroa. Jos on toiveita erityisruokavalion suhteen, ota yhteys suoraan Trahteeriin, puh. 06 4229095. Reittiohjeet, kts. Trahteeri.com . Lounaan aikana esitellään sukuretken reittiä. Lounaan jälkeen Trahteerin isäntä Martti esittelee talon museon, jossa on esillä mm. Koskenkorvan viinatehtaan historiaa.
Klo 14: Matka alkaa
Retki tehdään bussilla, joka lähtee Trahteerin pihalta noin klo 14. Matkalle on ilmoittautunut noin 50 henkeä. Retki suuntautuu Kurikkaan, Kauhajoelle, Jalasjärvelle ja Ilmajoelle eli tutustumme Etelä-Pohjanmaan ydinalueeseen, jossa sukumme on asunut vuosisatojen ajan. Retki on todellinen kotiseuturetki. Matkan aikana maisemia ja paikkoja esitellään bussissa ja välillä käydään ulkonakin jaloittelemassa ja virkistäytymässä. Tarvittaessa improvisoidaan, ettei matkasta tule liian raskas kenellekään. Hyvää Matkaa!
Retken kohteiden esittelyä lyhyesti:
Santavuoren taistelupaikka
Aivan retken alkupäässä ohitamme kuuluisan Santavuoren taistelupaikan, jossa nuijamiehet sotivat ylivoimaisia Klaus Flemingin joukkoja vastaan 24.2.1597. Nuijamiehet hävisivät ja Nuijasota käytännössä päättyi siihen. Santavuoren taistelun muistomerkki (Matti Visanti, 1925) sijaitsee Kapalankankaalla, Kantatie 67 varrella. Muistomerkin rakennusaineena käytetty kivi vedettiin satojen miesten voimin Kurikan Käräjävuorelta.
Tuiskulankylä
Ilmajoelta Kurikkaan tultaessa vastaan tulee ensimmäiseksi Tuiskulankylä, joka on Kyrönjoen itärannalla. Länsipuolella on Koivistonkylä. Tuiskulankylä on Kankaan suvun kannalta tärkeä paikka monella tavalla ja matkamme merkittävin kohde:
- Hietamäki, Nisulan torppa, Maria Sofian synnyinpaikka
- Korkiamäki, Iso-Tuiskun torppa, Maria Sofian asuinpaikka vuodesta 1878 vuoteen 1897. Juho ja Maria muuttivat asumaan Korkiamäkeen vuonna 1901 ja siellä syntyivät Feeli, Frans, Jaakko ja Eino.
- Kangas, talo Vähä-Tuiskun maalla, johon perhe siirtyi vuonna 1910. Kankaalla syntyivät Iisakki, Samppa ja Heikki. Täältä Kurikan kirkon "juurelta" siirryttiin Sudenkylään vuonna 1916.
Kurikka ja Kusikivi
Kurikka on kaupunki ja sen asukasmäärä on noin 14 500.
Perimätiedon mukaan heinäkuun 18. päivänä vuonna 1752 Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik matkusti puolisoineen Turusta Kurikan kautta Vaasaan ja kuningatar Loviisa Ulrika piipahti kiven takana tarpeillaan.
Kankaan serkuista Seija asuu Kurikassa.
Kiimamäki
Kiimamäki oli Ala-Säntin talon torppa, jonka Kankaan paapan isä Aleksanteri sai haltuunsa vuonna 1872 tehdyllä torpankontrahdilla. Aleksanteri viljeli torppaansa 56 vuotta, jonka jälkeen hän muutti poikansa luokse Sudenkylään vuonna 1928. Juho ja Maria asuivat Kiimamäessä vuodesta 1897 vuoteen 1901 asti. Sinä aikana syntyivät Kaarle ja Aili.
Kauhajoki ja Kauhajoen Kainaston luhtamaat
Kauhajoki on kaupunki. Asukkaita on noin 14 200.
Kankaan paappa oli saanut haltuunsa 4 hehtaarin maapalan Kainaston luhtamailta, jonne oli matkaa 33 kilometriä Tuiskulankylästä. Tapana oli, että karja vietiin elokuussa näille hyville laitumille ja siellä oltiin lokakuun alkuun saakka. Pikkupojat saivat paimentaa lehmiä ja Kalle oli yksi paimenpojista. Lypsäjät olivat mukana ja maito vietiin läheiselle kuorima-asemalle. Kallen kertomus noilta vuosilta on sukukirjassa.
Kankaan veljeksistä Iisakilla oli kauppa Kauhajoen Harjankylässä vuosina 1949-57.
Tokerotie ja Kangasniementie
Matka jatkuu Kauhajoelta Jalasjärvelle ns. Tokerotietä pitkin. Tie on rakennettu nälkävuosien aikana ja se valmistui vuonna 1867. Nimensä tie on saanut "tokerosta", veteen sekoitetuista jauhoista, jota tienrakentajat söivät. Tienrakentajien kuolleisuus oli suuri. Jalasjärvellä on Tokerotien rakentajille pystytetty muistokivi.
Tokerotieltä poikkeamme Kangasniementielle, joka vie meidät Jalasjärven Ahokylään. Tie on saanut nimensä yhden esi-isämme nimen mukaan. Juho Matinpoika Riskumäki/Kangasniemi syntyi Oppaan talossa v. 1763 ja hän perusti Kangasniemen uudistilan vuonna 1806.
Ahokylältä nähdään Jalasjoen pohjoispuolella Oppaanmäki, jossa on Oppaan talo. Juho Matinpojan isä, räätäli Matti Eliaanpoika Oppman oli naimisissa Oppaan talon tyttären Johannan kanssa.
Jalasjärvi
Jalasjärvi on kunta, jonka asukasmäärä on noin 8 200. Sitä kutsutaan Pohjanmaan portiksi.
Hirvijärven kylä ja Komsi
Vanhimpia Kankaan paapan esi-isiä, joista on tarkempaa tietoa, on Antti Antinpoika Nisula. Hän meni naimisiin Lammin talon tyttären Annan kanssa ja he saivat asuttavakseen uudistilan Hirvijärven rannalta. Talo tuhoutui Isonvihan aikana.
Hämeenmetsä on laaja metsäalue Hämeen ja Pohjanmaan välillä ja se on luontainen rajamaa. Aikojen kuluessa sen läpi on syntynyt tie, jota kutsutaan Hämeenkankaantieksi tai Pohjanmaantieksi. Sitä pitkin ovat kulkeneet mm. venäläiset sotajoukot isonvihan aikana tuhojaan tehden. Tie on kulkenut Jalasjärven kautta.
Luopajärven kylä
Jalasjärven Luopajärven kylä on kirkonkylän pohjoispuolella ja sieltä on peräisin laaja Köykän suku, johon Kankaan suvulla on useita yhteyksiä. Suvun kantaisä on Valentin Simunanpoika Köykkä (s. 1674). Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Anna Torala (s. 1672) Ilmajoelta ja heillä oli 13 lasta.
Jaakko Kangas asui perheineen Luopajärven kylässä vuosina1940-41.
Sudenkylä
Luopajärvenkylän jälkeen käännymme Pojanluomankylään vievälle tielle. Kylän itäreunalla on Sudenkylä, jonne Juho Jaakko Kangas perheineen muutti vuonna 1916. Kotikankaan talossa on nyt uudet omistajat, mutta mäellä asuvat vielä Jussi Kankaan leski Helli ja hänen tyttärensä Hannele Lehtola, joka perheineen asustaa Kallen ja Elman rakentamaa Honkalan taloa.
Tällä mäellä kasvoivat Kankaan seitsemän veljestä ja Aili-tytär ja perustivat aikanaan perheensä. Heistä muodostuu Juho ja Maria Kankaan suku, jossa on tällä hetkellä lähes 400 jäsentä.
Iisakki piti kauppaa Pojanluomankylän Kahmanmäellä vuosina 1938-49.
Tuomikylä
Tuomikylä on pitkänomainen kylä, joka alkaa Haapalanmäeltä ja jatkuu Tuomiluomaa seuraillen aina Ahonkylään ja Seinäjoen rajaan saakka. Kankaan veljeksistä kylällä ovat asuneet Feeli vuosina 1931-1965, Eino vuosina 1934-1947, Jaakko vuosina 1941-1942 ja Samppa vuosina 1950-1963. Eino ja Samppa toimivat kylän kauppiaina. Kylässä asuu vielä kaksi Kankaan serkkua, Jussi Feelinpoika ja Heikki Sampanpoika perheineen.
Tuomikylä on kasvanut viime vuosina ja kylään on muuttanut monia uusia perheitä. Ahonkylän kasvua joudutaan jopa hillitsemään. Keihässankari Tero Pitkämäki asuu Ahonkylässä.
Ilmajoen Alajoki - lakeuden vilja-aitta
Ilmajoen Alajokialue oli vielä 1700-luvun lopulla suota. Vuosisadan vaihteessa aloitettiin alueen ojitus ja jopa sotilaita määrättiin työhön. Siitä on peräisin nimi "sotaojat", jotka olivat suuria vesiväyliä jokeen. Kuivatuksen jälkeen Alajoki oli hedelmällistä viljelyaluetta. Maan viljavuutta lisättiin savetuksella, jolloin syntyi suuria savikuoppia, joita kutsuttiin "savikaivoiksi". Alajoen viljelyyn otto oli suuri hanke ja se oli mallina suomaiden kuivatukselle koko maassa. Alue kärsi pitkään keväisistä tulvista, mutta joen säännöstelyn ansiosta niistä on päästy eroon.
Kankaan paappa osti appivanhemmiltaan Pajulammi-nimisen tilan Alajoelta vuonna 1913. Kun perhe siirtyi Sudenkylään, karja vietiin loppukesäksi Alajoen "äpäreniityille" ja poikien paimentyö jatkui. Einon muistelmat näistä paimenvuosista ovat sukukirjan mukavaa luettavaa. Pajulammen maat siirtyivät Kankaan talon perinnönjaossa Jaakon ja Einon omistukseen.
Kyrönjoki
Suuri osa matkastamme on kulkenut Etelä-Pohjanmaan suurimman joen Kyrönjoen ja sen latvavesien kulkua noudatellen. Kyrönjoen suurin pituus on noin 200 kilometriä ja vesistöalueen pinta-ala on lähes puoli miljoonaa hehtaaria. Sen viljelylakeudet on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista. Joen vesistöalueella on muutamia vesivoimalaitoksia.
Kyrönjoella on kolme suurta latvahaaraa, Seinäjoki, Jalasjoki ja Kauhajoki. Kyrönjoen pääuoma alkaa Kauha- ja Jalasjoen yhtymäkohdasta Kurikasta ja se virtaa Ilmajoen, Seinäjoen, Ylistaron, Isonkyrön, Vähänkyrön ja Mustasaaren kautta Perämeren Vassorinlahteen Vaasan pohjoispuolella.
Kyrönjoki on vaikuttanut monella tavalla Etelä-Pohjanmaan kehitykseen ja historiaan. Se on ollut elämän virta, jolla on ollut varmaan vaikutuksensa myös alueen ihmisten luonteeseen.
Ilmajoki
Ilmajoki oli ennen mahtava lakeuden emäpitäjä, joka ulottui Kauhajoen eteläreunalta Ylistaron pitäjän rajaan asti. Siihen kuuluivat Ilmajoki, Kurikka, Jalasjärvi, Kauhajoki, Alavus, Peräseinäjoki ja Seinäjoki. Tänä päivänä Ilmajoki on virkeä kunta, jonka asukasluku on noin 12 000. Ilmajoki on yksi niistä harvoista maaseutukunnista, joissa väkiluku on kasvanut viime vuosina. Kunta on kuulu Musiikkijuhlistaan.
Kunnan merkittävin muistomerkki on Ilkan patsas. Se rakennettiin keräysvaroin ja paljastettiin vuonna 1924. Patsas kuvaa nurinmennyttä pataa. Tämänkin patsaan on suunnitellut Matti Visanti ja se rakennettiin mukulakivistä. Samalla kentällä on Lakeuden Raivaajapatsas, joka paljastettiin Maatalousnäyttelyn yhteydessä vuonna 1954. Suomen ensimmäinen maanviljelysseura perustettiin Ilmajoella vuonna 1803. Ilmajoki on todellinen maatalouden mahtipitäjä tälläkin hetkellä.
Jaakko asui perheineen Ilmajoen Palonkylässä vuosina 1942-55.
Ilmajoen hautausmaa
Juho ja Maria Kankaan hauta on Ilmajoen hautausmaalla. Teemme kunniakäynnin haudalle. Ilmajoen hautausmaalla on myös Kallen, Ailin, Feelin, Sampan ja Heikin viimeinen leposija.
Matka päättyy Trahteeriin
Palaamme Trahteeriin noin klo 18 aikaan. Nautimme vielä lähtökahvit, jonka hinta sisältyy lounaan hintaan. Kahvien aikana voinemme keskustella sukutapaamisten jatkosta ja muista mahdollisista sukuun liittyvistä asioista.