Yhteystiedot

Näiden kotisivujen ylläpidosta vastaavat:

Satu Kangas-Kuittinen: satu.kangas-kuittinen(at)outlook.com (pääkäyttäjä)

Irma Forsbacka:
irma.forsbacka(at)gmail.com

Jorma Kangas


Päivitetty:

19.7.2019:
Kuvia sukutapaamisesta 7.7.2019, kts. Kuva-albumi, Sukutapaaminen Ilmajoella ja Trahteerilla 7.7.2019

16.7.2019:
Sukutapaaminen 2019, kts. Suvun tapahtumia

16.7.2019:
Työryhmän kokousasiat, kts. Työryhmä

12.6.2019:
Päivitetty kesän 2019 sukutapaamisen kutsu, kts. Etusivu

18.1.2019:
Merkkipäiviä v. 2019, kts. Suvun tapahtumia

15.11.2018:
Kutsu kesän 2019 sukutapaamiseen, kts. Etusivu

5.9.2018:
Työryhmän kokousasiat, kts. Työryhmä

28.3.2018:
Ilmajoen Alajoki - Osa Suomen kansallismaisemaa, kts. Suvun tarinoita

27.2.2018:
Vuosi 1918 - Murheen vuosi, kts. Suvun tarinoita

4.1.2018:
Merkkipäiviä v. 2018, kts. Suvun tapahtumia

3.12.2017:
Sukupolvet Suomea rakentamassa, kts. Suvun tarinoita

18.10.2017:
Aarre Johannes Kangas kuoli vaikean sairauden uuvuttamana 6.10.2017, kts. Suvun tapahtumia > Poisnukkuneet

20.8.2017:
Sukutapaamisen antia, kts. Suvun tapahtumia

20.8.2017:
Työryhmän kokousasiat, kts. Työryhmä

14.8.2017:
Kuvia sukutapaamisesta 13.8.2017, kts. Kuva-albumi, Sukutapaaminen 2017

29.6.2017:
Arto Kangas kuoli 11.6.2017, kts. Suvun tapahtumia > Poisnukkuneet

31.5.2017:
Sukutapaaminen 13.8.2017, kts. Suvun tapahtumia

7.4.2017:
Suomi kuvina, täydennetty, kts. Suvun tarinoita

14.2.2017:
Suomi kuvina, kts. Suvun tarinoita

28.1.2017:
Syntyneiden luetteloa täydennetty: Samu Viljami Kangas, kts. Suvun tapahtumia

2.1.2017:
Merkkipäiviä v. 2017, kts. Suvun tapahtumia

28.11.2016:
Suomi sata vuotta, kts. Suvun tarinoita

28.11.2016:
Lisätty kuvia vuoden 1984 sukujuhlasta, kts. Kuva-albumista "Sukujuhla 1984"

29.10.2016:
Kaisu Annikki Berg kuoli 23.10.2016, kts. Suvun tapahtumia > Poisnukkuneet

11.9.2016:
Elokuva tuli kylään!, kts. Suvun tarinoita

27.6.2016:
Tapani Markus Kangas kuoli 17.6.2016, kts. Suvun tapahtumat > Poisnukkuneet

21.6.2016:
Urheilusaavutus Riikan johdolla! Kts. Suvun tapahtumia

10.6.2016:
Isän viimeinen ohrasato - Iloa ja surua, kts. Suvun tarinoita

3.5.2016:
Samuli Paulaharju - Kansanperinteen kerääjä ja kirjailija, kts. Suvun tarinoita

24.2.2016:
Sosiaalisen nousun vaikeudet, kts. Suvun tarinoita











Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:270433 kpl

Suvun tapahtumia

Sisältö:

Suvun tapahtumia

Sukutapaaminen 7.7.2019

Sukutapaaminen 13.8.2017

Haaste kaikille

Sukuretki 15.7.2012, Ohjelma

Poisnukkuneita

Syntyneitä

Vihittyjä

Merkkipäiviä vuonna 2019

Uutisia

 

Suvun tapahtumia

-  Kankaan suvun ensimmäinen tapaaminen järjestettiin vuonna 1984.

-  Serkut tapasivat Pojanluomankylän Seuralassa vuonna 2006.

-  Kolmas tapaaminen järjestettiin vuonna 2009.  Paikalla oli lähes 100 suvun jäsentä.

-  Sukukirja julkistettiin kolmannessa tapaamisessa Sudenkylän Kankaalla.

-  Suku nimitti kolmannessa tapaamisessa työryhmän laatimaan suvun toimintasuunnitelman.

-  Työryhmä piti kokouksensa Ilmajoella 20.6.2010.

-  Suvun kotisivut avattiin osoitteessa www.kankaansuku.com 30.9.2010.

-  Ensimmäinen Sukulehti ilmestyi jouluksi 2010.

-  Työryhmän kokous Ilmajoella 10.9.2011

-  Kesäretki suvun esi-isien asuinsijoille 15.7.2012

-  Työryhmän kokous Ilmajoella Yli-Lauroselassa 5.7.2014

-  Sukutapaaminen Ilmajoella 14.6.2015

-  Sukutapaaminen Ilmajoella 13.8.2017

- Työryhmän kokous Ilmajoella Kestikartanossa 13.8.2017

- Sukutapaaminen Ilmajoella 7.7.2019

- Työryhmän kokous Koskenkorvan Trahteerissa 7.7.2019

Takaisin alkuun

Kankaan suvun sukutapaaminen 7.7.2019

Kaikkiaan 44 sukumme jäsentä kokoontui Ilmajoelle sukutapaamisen merkeissä 7.7.2019. Päivä alkoi kukkatervehdysten viennillä Ilmajoen hautausmaalle. Paikalla oli Ilmajoen oppaista Jussi Rintasalo, joka esitteli ilmajokisten maatalouden mahtimiehien hautamuistomerkkejä. Tämän jälkeen siirryttiin Koskenkorvan Trahteeriin, johon isäntäväki oli valmistellut oivan tapaamismiljöön. Jorman avaussanojen ja Paavon sukututkimusesityksen jälkeen nautittiin runsaan pitopöydän antimista. Talon vanha isäntä esitelmöi vuoden 1918 tapahtumista ilmajokisten näkökulmasta. Arpojen myynnillä saatiin mukavasti kartutettua suvun yhteistä kassaa. Mansikkakakun ja kahvien saattelemina lähdettiin kotimatkalle ja monella suulla todettiin, että viimeistään parin vuoden kuluttua nähdään uudelleen!  

Kankaan suvun sukutapaaminen 13.8.2017

Suomen 100-vuotisjuhlavuoden merkeissä kokoontui 42 suvun jäsentä viettämään sukutapaamista Ilmajoelle sunnuntaina 13.8.2017. Tapaamisella halusimme kunniottaa esivanhempiemme ja vanhempiemme muistoa ja samalla osoittaa kiitollisuutta heidän työtään kohtaan.

Päivä alkoi osallistumisella ehtoollismessuun Ilmajoen kirkossa, jossa liturgina toimi Risto-Pekka Alhainen ja saarnasi Asko Kantola. Messun jälkeen veimme kukkatervehdykset Ilmajoen kirkkomaalle Maria ja Juho Kankaan, Hanna ja Heikki Kankaan, Aili ja Feeli Kankaan, Aili Pakkalan, Alli ja Samppa Kankaan sekä Elma ja Kalle Kankaan haudoille. Lauloimme yhteisesti virret Mä elän laupeudesta ja Päivä vain ja hetki kerrallansa. Paavo Kangas ja Tiina Heikkilä laskivat sinivalkoiset kukkakimput haudoille. Jorma Kangas piti puheen Kankaan mumman ja paapan haudalla ja muutenkin muistelimme näitä poisnukkuneita esivanhempiamme.  

Haudoilta siirryimme Ilmajoen Kestikartanoon, jossa kuultin aluksi Jorman tervehdyssanat. Päivi Nylund Kestikartanolta esitteli meille talon mielenkiintoista historiaa. Juhani Kangas oli koostanut DVD-esityksen, jossa oli valokuvia mm. Arto Kankaan hautajaistilaisuudesta Sodankylästä. Maittavan lounaan söimme noutopöydästä ja viimeistään kahviin päästessä tuvan täytti iloinen puheensorina, kun sukulaiset pitkästä aikaa "rookasivat toisensa". 

Ohjelman lomassa pääsivät kaikki halukkaat laulamaan yhteislauluja, mm. Tämä taivas, tämä maa, Kultainen nuoruus, Sininen ja Valkoinen ja Sillanpään marssilaulu, johon Paavo oli löytänyt isänsä Kallen omakätisesti muistiin kirjoittamat sanat. Tarja Kangas esitti Eero-Antti Kuittisen säestämänä koskettavan laulun Pieni tytön tylleröinen. Matti Puska sai ilmeet vakaviksi kauniilla kappaleella Taistelija. Eero-Antti ja Matti ilahduttivat meitä yhteislaulujen piano- ja kitarasäestyksellä.

Paavo esitteli kuulumisia sukututkimuksen parista. Läpi käytiin suvun vastasyntyneet ja poisnukkuneet jäsenet sekä pyöreiden vuosien täyttäjät. Paavo kertoi myös säveltäjä ja muusikko Oskar Merikannon yhteydestä Kankaan sukuun. Sisarukset Eeva ja Paavo muistelivat elävästi Kankaan mummaa ja paappaa ja Eevan lapsuuden aikaisia muistoja Sudenkylästä ja Alajoelta. Arpajaisetkin pidimme, onnettarena toimi Matias Kangas. Pääpalkintona olleen Jenni Haukion runoteoksen "Katso pohjoista taivasta" voitti Raija Lehtinen.  

Tilaisuus huipentui Jorman pitämään juhlapuheeseen: ”Sukupolvet Suomea rakentamassa”, jossa hän toi esiin seikkaperäisesti eri sukupolvien roolia isänmaamme monissa vaiheissa. Ennen kotiinlähtöä kajautimme vielä komeasti Vaasan marssin. 

Takaisin alkuun

Urheilusaavutus Riikka Kankaan johdolla!

Suomen joukkue sijoittui viidenneksi rytmisen voimistelun EM-kilpailun keila-vannefinaalissa Israelissa 19.6.2016.  Joukkue teki ennätyspisteensä.  Saavutus on paras suomalaisille kautta aikojen.  Sama joukkue jäi keväällä 0,5 pisteen päähän olympiapaikasta!  Kiinnostavaa meille on se, että joukkueen innokkaana kapteenina on toiminut Riikka Kangas, joka asuu Järvenpäässä.  Riikan vanhemmat ovat Jarmo ja Minna Kangas.  Onnittelut!

Toivomme, että tälle palstalle lähetetään tietoja muistakin Kankaan suvun urheilusaavutuksista.  Olemmehan urheilukansaa!

Äitienpäivänkunniamerkki Liisa Kankaalle

Liisa Kangas, os. Tynjälä Ilmajoen Rengonkylästä on saanut hienon huomionosoituksen.  Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt hänelle arvostetun Äitienpäivänkunniamerkin.  Me kaikki, jotka tunnemme Liisan, tiedämme, että hän on mitalinsa ansainnut.  Riemuitsemme yhdessä Liisan menestyksestä!

smolna.jpg

Ilmajoki-lehdessä 7.5. olleen kirjoituksen mukaan mitalin myöntämisen perusteluissa mainitaan muun muassa: ” Liisa on kouluttanut koko kyläyhteisön hyväksymään erilaisuuden ottamalla (kehitysvammaisen) tyttärensä mukaan tapahtumiin ja samalla antanut meille muille suunnattomasti voimaa kohdata ja murtaa ennakkoluuloja.  Hän on rohkea ihminen, joka tekee työtä sydämestään.”  Miten paljon toivommekaan, että tällaisia ihmisiä olisi enemmän keskuudessamme!

Äitienpäivänkunniamerkki on äitienpäivänä annettava Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan mitali kultaristein.  Se on myönnetty vuodesta 1946 saakka, ja sen myöntäjänä on Tasavallan presidentti ritarikuntien esityksestä. Tasavallan presidentti itse luovuttaa ansiomerkit äitienpäivänä Helsingissä valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolnassa.  Tänä vuonna tämän tunnustuksen merkittävästä työstä kasvattajana sai 35 äitiä.

Näissä iloisissa tunnelmissa onnittelemme kaikkia äitejä ja muistelemme kiitollisuudella poisnukkuneita äitejämme ja esiäitejämme.

Haaste kaikille

Kotisivut ovat olleet käytössä kaksi vuotta ja ne ovat saaneet yllättävänkin paljon lukijoita eli yli 12 000 käyntiä kahdessa vuodessa.  Jotta sivut pysyisivät kiinnostavina, niiden pitää tarjota jatkuvasti uutta nähtävää ja luettavaa.  Me kotisivujen ylläpitäjät haastamme kaikki kotisivuilla vierailevat kirjoittamaan juttuja aiheesta "Paras muistoni lapsuuteni ajalta".  Tällaiset muistelmat voivat kuvata jotakin arvokasta menneestä ajasta, joka saattaa olla häviämässä.  Lähetä tarinasi joko  Sadulle tai Jormalle.

Takaisin alkuun

Onnistunut sukuretki 15.7.2012

Yli 50 Kankaan suvun jäsentä osallistui sukuretkeen esi-isiensä asuinsijoille 15.7.2012.  Matka alkoi Koskenkorvan Trahteerista, jossa nautittiin maittava lounas ja kuultiin Martti-isännän jutustelua mm. Koskenkorvan viinatehtaan historiasta.  Sitten ahtauduttiin bussiin ja matka eteni suunnitelmien mukaan Kurikkaan, Kauhajoelle, Jalsjärvelle ja takaisin Ilmajoelle Tuomikylän ja Alajoen kautta.  Etelä-Pohjanmaan historia palautettiin mieliin matkan aikana.  Teimme kunniakäynnin Juho ja Maria Kankaan haudalle ja melkein suunnitelmien mukaan palattiin Trahteeriin noin klo 18.30.  Sää suosi matkaa ja sen aikana moni sai tutustua aivan uusiin maisemiin ja asioihin.  Sai sellaisen vaikutelman, että matka onnistui ja sukulaiset olivat tyytyväisiä tapaamiseen.  Luultavasti seuraava tapaaminen on kolmen vuoden kuluttua, mutta siitä työryhmä kertoo myöhemmin näillä sivuilla.

Juhani ja tyttärensä Irma ottivat paljon valokuvia matkan aikana ja niitä löytyy Kuva-albumista. Lisäksi Juhanin kautta voi hankkia oivallisen DVD-koosteen sukuretkestä.

Takaisin alkuun

 

Poisnukkuneita

Jussi (Aarre Johannes) Kangas kuoli pitkän ja vaikean sairauden uuvuttamana Ilmajoen terveyskeskuksessa 6.10.2017. Jussi syntyi Feeli ja Aili Kankaan perheeseen toisena lapsena v. 1932. Perheeseen syntyi kaikkiaan 11 lasta. 

Kannoston mumma otti Jussin hoitoonsa 10 vuoden ikäisenä. Se oli hyvää oppiaikaa mumman ja enojen, Ahdin ja Martin opissa. Kansakoulun jälkeen Jussi kävi Ilmajoen keskikoulun ja Vaasan teknillisen koulun. Työpaikka löytyi VR:n palveluksessa vuodesta 1952 alkaen aina eläkeikään asti.

Jussi rakensi talon Nurmelan paikalle, jossa asui perheensä ja äitinsä kanssa. Elämänsä loppuaikoina Jussi asui Kaisunsa kanssa osan vuotta kirkonkylässä.

Jussi oli sydämestään urheilumies. Hän oli kokemassa Munchenin kultajuoksut vuonna 1972. Jussi osallistui myös nuorisoseuratyöhön.

Jussi oli erittäin vahvasti sitoutunut työhönsä. Hän oli säntillinen valtion virkamies, jota työtoverit arvostivat.

Jussia suremaan jäivät puoliso Kaisu, os. Tuppela ja poikansa Marko perheineen sekä siskot ja veljet perheineen, muut sukulaiset ja ystävät.

*******

Arto Johannes Kangas kuoli Kemijärvellä 11.6.2017 80 vuoden iässä pitkällisen sairauden uuvuttamana .  Arto syntyi Ilmajoen Tuomikylässä v. 1937 Eino ja Laura Kankaan perheen kolmantena lapsena.

Arton vanhemmilla oli sekatavarakauppa Tuomikylässä vuosina 1934 - 47.  Arto aloittikin koulunkäyntinsä Tuomikylän kansakoulussa.  Kun perhe muutti Seinäjoelle vuonna 1947 koulu jatkui Kivistön kansakoulussa, josta Arto siirtyi opiskelemaan Seinäjoen lyseoon.  Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1958 ensimmäisenä Kankaan suvun jäsenenä.  Tekniikka kiinnosti Artoa, ja hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä Korkeakoulusta vuonna 1966.  Arto valittiin pian valmistuttuaan vaativaan tehtävään Kemijärvi Oy:n sellutehtaan laboratoriopäälliköksi vuonna 1967.  Hän oli yhtiön erilaisissa tehtävissä eläkkeellle siirtymiseen eli vuoteen 1996 asti.  Arto harrasti valokuvausta ja kalastusta, joihin Lapin luonto antoi oivalliset puitteet.

Artoa jäi suremaan puoliso Sirkka, os. Halminen ja neljä lasta perheineen.  Lastenlapsia on kymmenen.  Arto oli alansa arvostettu osaaja.  Vaikka Lappi veti häntä voimakkaasti puoleensa, hän säilytti yhteydet eteläpohjalaisiin juuriinsa ja sukulaisiinsa.

*******

Kaisu Annikki Berg (os. Kangas) kuoli kotonaan Ruotsin Surahammarissa 23.10.2016 lähes 80-vuotiaana.  Kaisu syntyi Ilmajoella v. 1937 Feeli ja Aili Kankaan perheen viidentenä lapsena..  Kansakoulun jälkeen hän kävi emäntäkoulun Kauhajoella.

Kaisu vihittiin avioliittoon Börje Bergin kanssa 15.11.1959, jonka jälkeen hän muutti Surahammariin ja asui siellä koko Ruotsissa olonsa ajan.  Perheeseen syntyi kolme lasta, Leif, Helena ja Maria, jotka asuvat Ruotsissa.

Kaisu sopeutui hyvin ruotsalaiseen yhteiskuntaan.  Hän toimi m.m. lastenhoitajana Surahammarissa.  Kuorolaulu kuului hänen harrastuksiinsa.

******

Tapani Markus Kangas kuoli äkillisesti Porissa 17.6.2016  76 vuoden iässä. Tapani syntyi v. 1939 Sudenkylässä Kalle ja Elma Kankaan kymmenentenä lapsena ja seitsemäntenä poikana. Jo teini-ikäisenä Tapani meni töihin leipomoharjoittelijaksi Seinäjoen Osuuskaupan leipomoon. 1960-luvun alussa hän otti vastaan leipurimestarin pestin Tervolan Koivussa Räihän Leipomossa. Muutaman Tervolassa vietetyn työvuoden jälkeen hän muutti perheineen Poriin. Porissa hän toimi leipomoalan monissa tehtävissä. Vuonna 1988 hän perusti perheyrityksen Kangas-Leipä ky:n, josta eläköityi 1990-luvun lopulla. Eläkepäivien harrastuksena hänellä oli mm. kuorolaulu.

Tapania jäivät suremaan puoliso Asta ja kolme lasta perheineen. Muistamme Tapanin hyväntuulisena ja ulospäinsuuntautuvana suvun jäsenenä.

******

Antti Salomon Kangas kuoli 15.3.2015 äkillisesti Seinäjoen keskussairaalassa lähes 80-vuotiaana. Antti syntyi v. 1935 Ilmajoella Kalle ja Elma Kankaan seitsemäntenä lapsena ja veljessarjan viidentenä poikana.

Antin työura alkoi jo ennen rippikoulua A.K. Sarpon linja-auton rahastajana Seinäjoki-Parkano- linjalla syksyllä 1950. Talviset savottareissut Keski-Suomeen tulivat myös koettua, niin ajo- kuin tekomiehenä. 50-luvun puolivälissä oli kaksi työreissua Ruotsiin. 1960- luvun alusta alkaneista rakennus- ja kirvesmiestöistä muodostui lopullinen ammatti. Vuodesta 1973 alkaen hän oli Jalasjärven kunnalla töissä kirvesmies-maalarin tehtävissä. Työrupeama kunnalla kesti 20 vuotta eli eläkkeelle siirtymiseen asti 1993. Hän asui kuolemaansa saakka omakotitalossa Jalasjärven Hirvijoella. Antti kuoli Seinäjoen keskussairaalassa. Kaipaamaan jäivät lapset perheineen ja pitkäaikainen elämäntoveri Aini. 

Muistamme Antin sukurakkaana ja hyväntuulisena suvun jäsenenä. 

******

Kankaan sukua kohtasi vajaan kahden kuukauden aikana kolmas menetys.  Erkki Aleksanteri Kangas kuoli 17.1.2015 lähes 83 vuotiaana.  Erkki syntyi v. 1932 Ilmajoella Kalle ja Elma Kankaan kuudentena lapsena.

Erkki kävi kansakoulua Pojanluoman kylän kansakoulussa.  Hän lähti jatko-opintoihin Ilmajoen keskikouluun ja oli yhdessä Eili Einontyttären ja Jussi Feelinpojan kanssa ensimmäiset Kankaan suvun lapset, jotka aloittivat jatko-opinnot.  Erkki ja Jussi olivat luokkatovereita ja pitivät kortteeria Ilmajoen kirkolla Jaakko-sedän talossa.  Keskikoulun jälkeen Erkki meni meijeriharjoittelijaksi Kurikan osuusmeijeriin, ja siitä alkoi hänen pitkä uransa maidonjalostuksen tehtävissä.  Erkki kävi 2-vuotisen Jokioisten Maitotalousopiston vuosina 1955-56.  Alan töitä hän teki monilla paikkakunnilla: Lapua, Perniö, Kurikka, Ylivieska ja Ilmajoki.  Kurikassa ja Ilmajoella Erkki toimi meijerin isännöitsijänä.  Juuston valmistus oli Erkin erikoisala, ja hänet nimettiinkin vuonna 1972 Valion juustotarkkailijaksi Helsinkiin. Sieltä hän siirtyi eläkkeelle Arvostelujaoston jaostopäällikön virasta.  Erkin asiantuntemusta ja taitoja juustonvalmistuksessa kuvaa se, että hänen opistoaikanaan valmistama juusto voitti parhaan juuston palkinnon juuston 100-vuotisjuhlassa.

Erkkiä jäivät suremaan puoliso Kerttu, os. Männistö ja viisi lasta perheineen. Erkki oli harvinaisen vahvasti sitoutunut työhönsä ja saavutti arvostetun aseman alallaan.  Hän oli rauhallinen ja ystävällinen herrasmies, joka säilytti yhteytensä Etelä-Pohjanmaalle viettäen kesiään Kurikan kesämökillä.

******

Markku Mikael Kangas kuoli Seinäjoella 11.12.2014.  Hän syntyi v. 1944 Ilmajoella.  Markku oli Iisakki ja Linnea Kankaan 6. lapsi ja syntyi Ilmajoen Pojanluoman kylässä.  Lapsuusvuodet kuluivat pääosin Kauhajoella, jonne perhe muutti vuonna 1949.  Vuonna 1959 muutettiin Seinäjoelle, jossa Markku asui elämänsä loppuun asti lukuunottamatta parin vuoden työrupeamaa Ruotsissa.  Markku oli kiinnostunut rakentamisesta ja kävi Ammattikoulun kirvesmieslinjan ja valmistui Seinäjoen Teknillisestä koulusta rakennusinsinööriksi.  Hän toimi suunnittelutehtävissä, rakennusalan opettajana ja yrittäjänä.  Jouduttuaan sairaseläkkeelle hän jatkoi rakentamista harrastuksenaan.  Nikkaroinnin ja koristeveistoksen tuloksena syntyi monia hienoja käden työn luomuksia, joita monilla Kankaan suvun jäsenillä on kauniina muistona Markusta.

Markkua jäivät suremaan puoliso Maria-Leena ja kolme lasta perheineen sekä sisar.  Kankaan suku menetti Markussa myhäilevän ja sukurakkaan jäsenen, joka osallistui suvun tapahtumiin.

******

Kaija Marjatta Jouppi, os. Kangas kuoli äkillisesti Seinäjoella 30.11.2014.  Hän oli syntynyt v. 1939.  Kaija syntyi Ilmajoen Pojanluoman kylässä, jossa hänen isänsä Iisakki Kangas ja äitinsä Linnea pitivät kauppaa.  Kaija kävi Seinäjoen Kauppakoulun vuosina 1956-58, jonka jälkeen hän oli töissä mm. Härmän parantolassa ja Eskoon Palvelukeskuksessa Seinäjoella. Kaija oli innokas voimistelun harrastaja, minkä lisäksi hän oli monella tavalla mukana maanpuolustustyössä.  Kaija oli aidosti kiinnostunut suvun asioista ja menneiden polvien työstä Suomen hyväksi.  Hän oli Kankaan suvun työryhmän jäsen.

Kaijan puoliso Lauri Jouppi kuoli v. 1997.  Kaijaa jäivät suremaan kolme lasta perheineen ja kaksi sisarusta.  Koko Kankaan suku menetti Kaijassa lämminhenkisen kanssaihmisen.

******

Otamme osaa perheiden ja muiden läheisten suruun.

Takaisin alkuun

Syntyneitä vuodesta 2015 alkaen

-  Nooa Niemistö, synt. v. 2015. Isä: Toni Niemistö, äiti: Maarit Hautakoski

-  Linnea Mäki-Kala, synt. v. .2015. Isä: Jukka-Pekka Mäki-Kala, äiti: Jaana Rinta-Luoma

-  Venla  Mäki-Kala, synt. v. 2015. Isä: Lassi Mäki-Kala, äiti: Krista Mäki-Kala

-  Samu Kangas, synt. v. 2016.  Isä: Mikko Kangas, äiti: Elina Anttila

-  Aapo Paloviita, synt. v. 2016. Isä: Tuomas Paloviita, äiti: Jenni Mäntylä 

-  Piitu Lehtola, synt. v. 2016. Isä: Jussi Lehtola, äiti: Laura Lehtola

    Piitun ristiäiset pidettiin isovanhempien Hannele (os. Kangas) ja Jouko Lehtolan kodissa,

    jossa aiemmin on pidetty myös Hannelen ja poikansa Jussin kastejuhlat.

-  Eino Kuusiniemi, synt. v. 2016.  Äiti: Leena Kangas, isä: Antti Kuusiniemi

-  Mila Kangas, synt. v. 2018. Isä: Jyry Kangas, äiti: Janette Alho

Onnittelut!

Takaisin alkuun

Vihittyjä

Elina Kangas ja Juha Niemelä vihitty 18.6.2016

Riku ja Henna-Maija (os. Välimäki) Ala-Koskela vihitty 30.9.2017 Seinäjoella (Rikun äiti Tiina Ala-Koskela os. Kangas) 

Onnittelut! 

Takaisin alkuun

Merkkipäiviä vuonna 2019

Vuonna 2019 merkkipäiviään (vähintään 50 vuotta!) viettävät seuraavat suvun jäsenet:

95 vuotta:

  • Anna Laitamäki o.s. Kangas

85 vuotta:

  • Pentti Kangas
  • Juhani Kangas
  • Arvo Tuppela
  • Olavi Ahopelto

80 vuotta:

  • Esko Niemelä
  • Eero Koivusalo e. Koivuluoma

75 vuotta:

  • Simo Sirkola

70 vuotta:

  • Pirkko Kauppinen o.s. Kangas

65 vuotta:

  • Sirkka-Liisa Kangas o.s. Ojalammi
  • Mikko Äystö
  • Leena Äystö o.s. Kangas
  • Heli Aho-Mantila o.s. Kangas
  • Jouko Pakkala
  • Marja-Liisa Kangas o.s. Nurmela

60 vuotta:

  • Jouko Lehtola
  • Riitta Rantala o.s. Kangas
  • Matti Puska
  • Paavo Peiponen
  • Hannu Kangas
  • Arto Puolakka
  • Irma Forsbacka o.s. Kangas

55 vuotta:

  • Pertti Kauranen
  • Leena Koivusalo o.s. Paulasaari
  • Jarmo Kangas e. Tuppela Jarmo
  • Peter Kangas Peter

50 vuotta:

  • Päivi Kauranen o.s. Tuppela
  • Timo Kangas
  • Marjo Lehtinen
  • Satu Kangas-Kuittinen o.s. Kangas
  • Mikko Kangas
  • Juha-Pekka Ahopelto
  • Aki Kangas
  • Minna Kangas e. Tuppela o.s. Puolamäki
  • Marko Kangas

Parhaat onnittelut!

 Takaisin alkuun

Uutisia

1.  Ilmajoki-lehti julkaisi 12.10.2010 erityisen Yrittäjä-numeron.  Siinä esitellään kahden sukulaisemme mukavasti menestyvää yritystä:  Matti Puskan Puska Crew OY toimii metallialalla ja Hannu Kankaan LVI-Asennus Kangas Oy LVI-alalla.  Matin liikeidea valittiin Vuoden Uusyritykseksi Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2004.  Matti on Aarne ja Toini Puskan poika ja Hannu Jussi ja Helli Kankaan poika. Onnea ja menestystä molemmille!

2.  Työryhmä on saanut valmiiksi ensimmäisen Kankaan suvun Sukulehden.  Sen paperiversio lähetetään jouluksi 2010 niille, joilla ei ole Internet-yhteyttä.  Lehti lähetetään sähköisessä muodossa kaikille, joiden sähköpostiosoite on tiedossa.

3.  Jorma Jaakko Laitamäelle on myönnetty Valkoisen Ruusun mitali 6.12.2010.  Jorma on työskennellyt yli 40 vuotta Atrialla lihanleikkaajana.  Onnittelut!

 

4.  

sukutapaaminen_2009_051.jpg

 Ilmajoki-lehden numerossa 17.2.2011 oli mukava uutinen:  Tarja Kangas Pojanluomankylästä on valittu Ylimmäksi ystäväksi.  Valinnan ovat tehneet Ilmajoen Kehitysvammaisten Tuki ry ja sen stipendirahasto.  Valinnan tehneet pitävät Tarjaa todellisena ystävänä, joka ei valitse ystäviään - kaikki ovat hänen ystäviään ja hän on ystävä kaikille.  Tarja työskentelee kouluapulaisena Niittyvillan erityiskoulussa Seinäjoella.  Me, jotka tunnemme sydämmellisen Tarjan, tiedämme, että valinta osui oikeaan ihmiseen.  Muistamme Tarjan hienot lauluesitykset sukujuhlillamme.  Nyt suvussamme on kaksi Superystävää, sillä "Kanaatan" Mattia sanottiin myös kaikkien ystäväksi.

Parhaat onnittelut Tarjalle!

5.

Työryhmä päätti kokouksessaan 10.9.2011, että järjestämme retken esi-isiemme asuinsijoille sunnuntaina 15.7.2012, jos kiinnostusta ilmenee.  Tehdyn alustavan suunnitelman mukaan matka alkaa Koskenkorvan Trahteerista, jossa tarjoillaan lounas klo 12.  Sen jälkeen kiertoajelu bussilla suuntautuu Kurikkaan, Kauhajoelle, Jalasjärvelle ja takaisin Ilmajoelle, jossa matka päättyy kahvitarjoiluun Trahteerissa.  Työryhmä valmistelee esittelymateriaalia ja bussissa kerrotaan lisää kohteista.  Matka kestänee 4-5 tuntia.  Jos matkalaiset sopivat yhteen bussiin, bussikustannukset maksetaan suvun tilillä olevista varoista.  Omakustanteinen ruokailu tulee maksamaan noin 25 euroa.  Ilmoittautumiset retkelle tulisi tehdä 31.5.2012 mennessä.  Lisää tietoa retkestä tulee näille sivuille myöhemmin.  Merkitkää ajankohta allakkaanne jo nyt!

6.

Apteekkari Leena Äystö on palkittu Karhunkynsillä Lapuan Yrittäjien juhlassa.  Palkinto annetaan henkilölle, joka on osoittanut työssään erityistä luovuutta ja vaikuttanut kaupungin kehittämiseen.

Parhaat onnittelut Leenalle!

7.

Diplomi-insinööri Timo Ikonen (Reetta Äystön aviomies) on väitellyt tohtoriksi 8.6.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa teoreettisen ja laskennallisen fysiikan alalta.  Väitöskirjassa ”Dynamics of Escape and Translocation of Biopolymers” (suomeksi: Biopolymeerien pako- ja translokaatiodynamiikka) tutkittiin teoreettisin ja laskennallisin menetelmin biopolymeerien dynamiikkaa termisten fluktuaatioiden tai ulkoisen voiman ajamissa prosesseissa. Erityistapauksena tutkittiin ns. ajettua polymeeritranslokaatiota, jonka kuvaamiseksi kehitettiin skaalausteoriaan ja epätasapainodynamiikkaan pohjautuva teoreettinen malli.

Onnittelemme tuoretta tohtoria!

8.

Tasavallan presidentti on myöntänyt Unto Kankaalle talousneuvoksen arvonimen 25.5.2012.

Tasavallan presidentti on myöntänyt Juhani Kankaalle Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitalin kultaristein 25.5.2012.

Parhaat onnittelut!

********

9.  Sukuretken ohjelma 15.7.2012

Klo 12:  Lounas Koskenkorvan Trahteerissa 

Omakustanteinen lounas nautitaan Koskenkorvan Trahteerissa klo 12 alkaen.  Lounas maksaa noin 25 euroa.  Jos on toiveita erityisruokavalion suhteen, ota yhteys suoraan Trahteeriin, puh. 06 4229095.  Reittiohjeet, kts. Trahteeri.com .  Lounaan aikana esitellään sukuretken  reittiä.  Lounaan jälkeen Trahteerin isäntä Martti esittelee talon museon, jossa on esillä mm. Koskenkorvan viinatehtaan historiaa.

Klo 14:  Matka alkaa  

Retki tehdään bussilla, joka lähtee Trahteerin pihalta noin klo 14.  Matkalle on ilmoittautunut noin 50 henkeä.  Retki suuntautuu Kurikkaan, Kauhajoelle, Jalasjärvelle ja Ilmajoelle eli tutustumme Etelä-Pohjanmaan ydinalueeseen, jossa sukumme on asunut vuosisatojen ajan.  Retki on todellinen kotiseuturetki.  Matkan aikana maisemia ja paikkoja esitellään bussissa ja välillä käydään ulkonakin jaloittelemassa ja virkistäytymässä.  Tarvittaessa improvisoidaan, ettei matkasta tule liian raskas kenellekään.  Hyvää Matkaa!

Retken kohteiden esittelyä lyhyesti:

Santavuoren taistelupaikka

Aivan retken alkupäässä ohitamme kuuluisan Santavuoren taistelupaikan, jossa nuijamiehet sotivat ylivoimaisia Klaus Flemingin joukkoja vastaan 24.2.1597.  Nuijamiehet hävisivät ja Nuijasota käytännössä päättyi siihen.  Santavuoren taistelun muistomerkki (Matti Visanti, 1925) sijaitsee Kapalankankaalla, Kantatie 67 varrella.  Muistomerkin rakennusaineena käytetty kivi vedettiin satojen miesten voimin Kurikan Käräjävuorelta.

Tuiskulankylä

Ilmajoelta Kurikkaan tultaessa vastaan tulee ensimmäiseksi Tuiskulankylä, joka on Kyrönjoen itärannalla.  Länsipuolella on Koivistonkylä.  Tuiskulankylä on Kankaan suvun kannalta tärkeä paikka monella tavalla ja matkamme merkittävin kohde:

  • Hietamäki, Nisulan torppa, Maria Sofian synnyinpaikka
  • Korkiamäki, Iso-Tuiskun torppa, Maria Sofian asuinpaikka vuodesta 1878 vuoteen 1897.  Juho ja Maria muuttivat asumaan Korkiamäkeen vuonna 1901 ja siellä syntyivät Feeli, Frans, Jaakko ja Eino.
  • Kangas, talo Vähä-Tuiskun maalla, johon perhe siirtyi vuonna 1910.  Kankaalla syntyivät Iisakki, Samppa ja Heikki.  Täältä Kurikan kirkon ”juurelta” siirryttiin Sudenkylään vuonna 1916.

Kurikka ja Kusikivi

Kurikka on kaupunki ja sen asukasmäärä on noin 14 500.

Perimätiedon mukaan heinäkuun 18. päivänä vuonna 1752 Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik matkusti puolisoineen Turusta Kurikan kautta Vaasaan ja kuningatar Loviisa Ulrika piipahti kiven takana tarpeillaan.

Kankaan serkuista Seija asuu Kurikassa.

Kiimamäki

Kiimamäki oli Ala-Säntin talon torppa, jonka Kankaan paapan isä Aleksanteri sai haltuunsa  vuonna 1872 tehdyllä torpankontrahdilla.  Aleksanteri viljeli torppaansa 56 vuotta, jonka jälkeen hän muutti poikansa luokse Sudenkylään vuonna 1928.  Juho ja Maria asuivat Kiimamäessä vuodesta 1897 vuoteen 1901 asti.  Sinä aikana syntyivät Kaarle ja Aili.

Kauhajoki ja Kauhajoen Kainaston luhtamaat

Kauhajoki on kaupunki.  Asukkaita on noin 14 200.

Kankaan paappa oli saanut haltuunsa 4 hehtaarin maapalan Kainaston luhtamailta, jonne oli matkaa 33 kilometriä Tuiskulankylästä.  Tapana oli, että karja vietiin elokuussa näille hyville laitumille ja siellä oltiin lokakuun alkuun saakka.  Pikkupojat saivat paimentaa lehmiä ja Kalle oli yksi paimenpojista.  Lypsäjät olivat mukana ja maito vietiin läheiselle kuorima-asemalle.  Kallen kertomus noilta vuosilta on sukukirjassa.

Kankaan veljeksistä Iisakilla oli kauppa Kauhajoen Harjankylässä vuosina 1949-57.

Tokerotie ja Kangasniementie

Matka jatkuu Kauhajoelta Jalasjärvelle ns. Tokerotietä pitkin.  Tie on rakennettu nälkävuosien aikana ja se valmistui vuonna 1867.  Nimensä tie on saanut ”tokerosta”,  veteen sekoitetuista jauhoista, jota tienrakentajat söivät. Tienrakentajien kuolleisuus oli suuri.  Jalasjärvellä on Tokerotien rakentajille pystytetty muistokivi.

Tokerotieltä poikkeamme Kangasniementielle, joka vie meidät Jalasjärven Ahokylään. Tie on saanut nimensä yhden esi-isämme nimen mukaan.  Juho Matinpoika Riskumäki/Kangasniemi syntyi Oppaan talossa v. 1763 ja hän perusti Kangasniemen uudistilan vuonna 1806.

Ahokylältä nähdään Jalasjoen pohjoispuolella Oppaanmäki, jossa on Oppaan talo.  Juho Matinpojan isä, räätäli Matti Eliaanpoika Oppman oli naimisissa Oppaan talon tyttären Johannan kanssa.

Jalasjärvi

Jalasjärvi on kunta, jonka asukasmäärä on noin 8 200.  Sitä kutsutaan Pohjanmaan portiksi.

Hirvijärven kylä ja Komsi

Vanhimpia Kankaan paapan esi-isiä, joista on tarkempaa tietoa, on Antti Antinpoika Nisula. Hän meni naimisiin Lammin talon tyttären Annan kanssa ja he saivat asuttavakseen uudistilan Hirvijärven rannalta.  Talo tuhoutui Isonvihan aikana.

Hämeenmetsä on laaja metsäalue Hämeen ja Pohjanmaan välillä ja se on luontainen rajamaa.  Aikojen kuluessa sen läpi on syntynyt tie, jota kutsutaan Hämeenkankaantieksi tai Pohjanmaantieksi.  Sitä pitkin ovat kulkeneet mm. venäläiset sotajoukot isonvihan aikana tuhojaan tehden.  Tie on kulkenut Jalasjärven kautta.

Luopajärven kylä

Jalasjärven Luopajärven kylä on kirkonkylän pohjoispuolella ja sieltä on peräisin laaja Köykän suku, johon Kankaan suvulla on useita yhteyksiä.  Suvun kantaisä on Valentin Simunanpoika Köykkä (s. 1674).  Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Anna Torala (s. 1672) Ilmajoelta ja heillä oli 13 lasta.

Jaakko Kangas asui perheineen Luopajärven kylässä vuosina1940-41.

Sudenkylä

Luopajärvenkylän jälkeen käännymme Pojanluomankylään vievälle tielle.  Kylän itäreunalla on Sudenkylä, jonne Juho Jaakko Kangas perheineen muutti vuonna 1916.  Kotikankaan talossa on nyt uudet omistajat, mutta mäellä asuvat vielä Jussi Kankaan leski  Helli ja hänen tyttärensä Hannele Lehtola, joka perheineen asustaa Kallen ja Elman rakentamaa Honkalan taloa.

Tällä mäellä kasvoivat Kankaan seitsemän veljestä ja Aili-tytär ja perustivat aikanaan perheensä.  Heistä muodostuu Juho ja Maria Kankaan suku, jossa on tällä hetkellä lähes 400 jäsentä.

Iisakki piti kauppaa Pojanluomankylän Kahmanmäellä vuosina 1938-49.

Tuomikylä

Tuomikylä on pitkänomainen kylä, joka alkaa Haapalanmäeltä ja jatkuu Tuomiluomaa seuraillen aina Ahonkylään ja Seinäjoen rajaan saakka.  Kankaan veljeksistä kylällä ovat asuneet Feeli vuosina 1931-1965, Eino vuosina 1934-1947, Jaakko vuosina 1941-1942 ja Samppa vuosina 1950-1963.  Eino ja Samppa toimivat kylän kauppiaina.  Kylässä asuu vielä kaksi Kankaan serkkua, Jussi Feelinpoika ja Heikki Sampanpoika perheineen.

Tuomikylä on kasvanut viime vuosina ja kylään on muuttanut monia uusia perheitä.  Ahonkylän kasvua joudutaan jopa hillitsemään.  Keihässankari Tero Pitkämäki asuu Ahonkylässä.

Ilmajoen Alajoki - lakeuden vilja-aitta

Ilmajoen Alajokialue oli vielä 1700-luvun lopulla suota.  Vuosisadan vaihteessa aloitettiin alueen ojitus ja jopa sotilaita määrättiin työhön.  Siitä on peräisin nimi ”sotaojat”, jotka olivat suuria vesiväyliä jokeen.  Kuivatuksen jälkeen Alajoki oli hedelmällistä viljelyaluetta.  Maan viljavuutta lisättiin savetuksella, jolloin syntyi suuria savikuoppia, joita kutsuttiin ”savikaivoiksi”.  Alajoen viljelyyn otto oli suuri hanke ja se oli mallina suomaiden kuivatukselle koko maassa.  Alue kärsi pitkään keväisistä tulvista, mutta joen säännöstelyn ansiosta niistä on päästy eroon.

Kankaan paappa osti appivanhemmiltaan Pajulammi-nimisen tilan Alajoelta vuonna 1913.  Kun perhe siirtyi Sudenkylään, karja vietiin loppukesäksi Alajoen ”äpäreniityille” ja poikien paimentyö jatkui.  Einon muistelmat näistä paimenvuosista ovat sukukirjan mukavaa luettavaa.  Pajulammen maat siirtyivät Kankaan talon perinnönjaossa Jaakon ja Einon omistukseen.

Kyrönjoki

Suuri osa matkastamme on kulkenut Etelä-Pohjanmaan suurimman joen Kyrönjoen ja sen latvavesien kulkua noudatellen. Kyrönjoen suurin pituus on noin 200 kilometriä ja vesistöalueen pinta-ala on lähes puoli miljoonaa hehtaaria. Sen viljelylakeudet on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista.   Joen vesistöalueella on muutamia vesivoimalaitoksia.

Kyrönjoella on kolme suurta latvahaaraa, Seinäjoki, Jalasjoki ja Kauhajoki. Kyrönjoen pääuoma alkaa Kauha- ja Jalasjoen yhtymäkohdasta Kurikasta ja se virtaa Ilmajoen, Seinäjoen, Ylistaron, Isonkyrön, Vähänkyrön ja Mustasaaren kautta Perämeren Vassorinlahteen Vaasan pohjoispuolella.

Kyrönjoki on vaikuttanut monella tavalla Etelä-Pohjanmaan kehitykseen ja historiaan.  Se on ollut elämän virta, jolla on ollut varmaan vaikutuksensa myös alueen ihmisten luonteeseen.

Ilmajoki 

Ilmajoki oli ennen mahtava lakeuden emäpitäjä, joka ulottui Kauhajoen eteläreunalta Ylistaron pitäjän rajaan asti.  Siihen kuuluivat Ilmajoki, Kurikka, Jalasjärvi, Kauhajoki, Alavus, Peräseinäjoki ja Seinäjoki.   Tänä päivänä Ilmajoki on virkeä kunta, jonka asukasluku on noin 12 000.  Ilmajoki on yksi niistä harvoista maaseutukunnista, joissa väkiluku on kasvanut viime vuosina.  Kunta on kuulu Musiikkijuhlistaan.

Kunnan merkittävin muistomerkki on Ilkan patsas.  Se rakennettiin keräysvaroin ja paljastettiin vuonna 1924.  Patsas kuvaa nurinmennyttä pataa.  Tämänkin patsaan on suunnitellut Matti Visanti ja se rakennettiin mukulakivistä.  Samalla kentällä on Lakeuden Raivaajapatsas, joka paljastettiin Maatalousnäyttelyn yhteydessä vuonna 1954.  Suomen ensimmäinen maanviljelysseura perustettiin Ilmajoella vuonna 1803.  Ilmajoki on todellinen maatalouden mahtipitäjä tälläkin hetkellä.

Jaakko asui perheineen Ilmajoen Palonkylässä vuosina 1942-55.

Ilmajoen hautausmaa

Juho ja Maria Kankaan hauta on Ilmajoen hautausmaalla.  Teemme kunniakäynnin haudalle.  Ilmajoen hautausmaalla on myös Kallen, Ailin, Feelin, Sampan ja Heikin viimeinen leposija.

Matka päättyy Trahteeriin

Palaamme Trahteeriin noin klo 18 aikaan.  Nautimme vielä lähtökahvit, jonka hinta sisältyy lounaan hintaan. Kahvien aikana voinemme keskustella sukutapaamisten jatkosta ja muista mahdollisista sukuun liittyvistä asioista.

9. Työryhmän kokous 5.7. Ilmajoella Yli-Lauroselassa

Käytiin läpi tiliasiat. Tuloja on kertynyt sukukirjan myynnistä. Sukukirjaa on vielä jäljellä n. 20 kpl ja sitä voi tilata Kankaan Paavolta (p. 0400-269045 tai paavo.kangas@netikka.fi)

Kesällä 2015 järjestetään sukutapaaminen juhlavuoden merkeissä, Juho Jaakko Aleksanterinpoika Kiimamäen syntymästä tulee 14.7.2015 kuluneeksi 140 vuotta. Sukutapaaminen järjestetään Jussin Jokisaunoilla Ilmajoen Alajoella, jonka jälkeen on mahdollisuus lähteä seuraamaan Ilmajoen musiikkijuhlien uutta produktiota ”Elämälle- Ooppera Oskar Merikannosta” (linkki http://www.ilmajoenmusiikkijuhlat.fi/ ) .  

Päivän alustava ohjelma:

Sunnuntai 7. tai 14.6.2015 (ajankohta tarkentuu syksyn 2014 aikana)

klo 10.00           saapuminen Jussin Jokisaunoille (linkki http://www.lakeudenluontopalvelut.fi/jussinjokisaunat/), 
tutustumista Alajoen historiaan ja musiikkiesityksiä
klo 11.00           ruokailu, (esim.  ”Lakeudelta pöytään”- ruokailuvaihtoehto)
klo 13.00           lähtö oopperaan
klo 14.00           Elämälle- Ooppera Oskar Merikannosta Ilmajoen ooppera-areenalla, 
oopperan sijasta voi jatkaa yhdessäoloa Jussin Jokisaunoilla

Kotisivuille päivitetään myöhemmin tarkempia tietoja sukutapaamisen ohjelmasta, ruokailusta (omakustanteinen) ja sen kustannuksista sekä ilmoittautumisaikataulusta.

Päätettiin jatkaa kotisivujen ylläpitämistä ja maksetaan vuotuinen ylläpitomaksu n. 120 euroa/vuosi.

Suvun nuorimmille järjestetään mahdollisuus tuoda esiin omaa osaamistaan teemalla ”Suvun pienet taiteilijat”. Kesän 2015 sukutapaamiseen mennessä kootaan lasten piirustuksia, maalauksia, runoja, tekstejä jne. näyttelyksi, joka on esillä sukutapaamisen yhteydessä. Syksyn 2014 aikana kotisivuilla tullaan antamaan tarkemmat ohjeet asiasta. Asiaa valmistelee Satu Kangas-Kuittinen yhdessä Irma Forsbackan kanssa.

Suvun vanhin Anna Laitamäki täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Häntä haastatellaan syntymäpäivän merkeissä ja haastattelu julkaistaan suvun kotisivuilla. Suvun edustajat vievät hänelle syntymäpäivätervehdyksen. Onnea Annalle!

 

 Takaisin alkuun